Aamu on hyvä aloittaa paimennuksella

Tänään oli sitten vuorossa yksäri.

Jatkettiin samoista ajatuksista kuin eilen, tällä kertaa enemmän niin, että Into pystyy makaamaan kun poistun lampailta sen luokse.

Ensin tehtiin harjoitus niin, että Into oli tarhan ulkopuolella maassa. Menin itse tarhaan, kävelin lampaille ja siitä kohti Intoa, palkka + silitykset. Toistettiin tätä niin kauan, että Into pystyi makaamaan koko ajan ilman korjaamista.

Sitten siirryttiin sisäpuolelle ja toistettiin sama. Into oli heti alusta lähtien tosi rauhallinen ja saatiin aika pienellä toistomäärällä se tajuamaan mitä siltä haluttiin.

Tästä vaikeutettiin asiaa niin, että sai ajaa muutaman askeleen poispäinajoa ja siitä toistettiin sama harjoitus. Tämä oli hiukan vaikeampaa, varsinkin kun yksi pässi halus vaan seurustella mun kanssa (kiva käydä silittämässä koiraa lammas takataskussa). Tästä kun saatiin tarpeeksi onnistuneita toistoja, jatkettiin vielä sama harjoitus niin, että Into sai aina hetken ajaa tasapainossa.

Olen kyllä oikein tyytyväinen Intoon. Vaikka se kerran lipes ja teki aika ruman noston, niin hetken pyörimisen jälkeen se saatiin käskyllä rauhoittumaan maahan ja jatkettua harjoitusta. Se ei kiihtynyt, eikä nostoa lukuun ottamatta sikaillut. Pystyi kokoamaan itsensä ja jatkamaan hyvässä mielentilassa. Erityisen tyytyväinen olen niihin lähtöihin, oliko yksi yritys lähteä pompulla kuljettamaan, muuten lähti Intoksi tosi maltillisesti. Pari oli oikein tosi hyvää ja muutama ihan kelpo liikkeelle lähtö.

Harjoitusten välissä Kaapo pääsi sitten vähän hölmöilemään lampaille. Se ei koskaan tee mitään tyhmää ja paimentaa kyllä ihan oikein, silloin kun paimentaa. Sillä olisi luonnostaan hyvä etäisyys ja tempo, mutta treenaa nyt tosissaan koiraa joka ihan tohkeissaan juoksee lampaiden ympärillä isoa ympyrää ja aina välillä käy pissalla. 

No, se sai tuntea hallintaa ja kokea olevansa tärkeä paimenkoira.  Ja koska lampaat ei stressaannu siitä eikä niitä juoksuteta niin se sitten aina joskus pääsee kokeilemaan. Eläkeläiselle vähän mielenvirkistystä. :)

Ei osaa keksiä mitään hyvää otsikkoa...

Yrittää taas epätoivoisesti herättää tätä blogiakin henkiin. Vaikkei kukaan muu tätä lukiskaan niin olis se kiva kun pystyis seuraamaan miten joku treeni/kisa on viimeksi sujunut ja miten joku asia on kehittynyt, aina kun ei tahdo muuten muistaa (vanhuus iskee ;))

Sunnuntaina oltiin tämän vuoden ekoissa agilitykilpailuissa, Intolle kolme agilityrataa.

A radalta ei ole oikein mitään muistikuvia, paljon sähläystä ja hyllytettiin heti viidennellä esteellä. Siihen asti oli kuitenkin ihan hyvä alku, livahti vaan putken väärään päähän ja ohjaus levisi sitten siihen.

B radalla meno oli hiukan hallitumpaa, siitä kuitenkin kaksi ylösmenovirhettä. Puomilla oli huono ohjaus ja Into hyppäsi sinne tosi sivusta, mutta A:lta virhe tuli kyllä aika helposti, varsinkin kun moni muu koira hyppäsi yhtälailla eikä niille annettu siitä virhettä.

No, toisaalta Into kyllä hyppää tosi ylös varsinkin A:lla, enkä ole vielä tehnyt mitään niiden korjaamiseksi. Kaikki opetustavat tuntuu jotenkin niin hankalilta ja epävarmoilta.

Koko ylösmenokontakti on musta tosi epäreilu tai pienennetään sitä sit niin pieneks, että kaikkien on pakko opettaa siihen joku tekniikka…

C radalla ohjaajan oma keskittyminen hajosi, yksi huolimaton ohjaus ja rima tippui. Ärsyttävää kun olin suunnitellut siihen vastakäännöksen, mutta en sitten tehnyt…murr. Tippui sieltä sitten myös viimeinen rima, tämäkin ihan oma moka, pitäis osata ohjata loppuun asti.

Positiivista radoissa oli alastulokontaktit, Intolla oli selvä ajatus pysähtymisestä ja muistin ainakin suurimmassa osassa kontakteja jopa vapauttaa koiran. Tämä on mulle vaikeaa, yleensä vaan juoksen ja annan koiran lähteä sieltä ilman lupaa.

Positiivista oli myös vauhti, tehtiin molemmilla radoilla luokan nopein aika. B radalla -20,10s ja C radalla -15,08s.

Tänään oltiin sitten paimentamassa. Tehtiin ihan perustreeniä, poispäinajoa liinassa, tavoitteena saada koira liikkumaan rauhallisesti ja lampaat liikkumaan aidan reunaa tasaisella vauhdilla.

Omana tavoitteena oli saada Into pysymään maassa kun liikun sitä kohti ja silitän sitä.

Isona tavoitteena tälle vuodelle on saada lopetukset onnistumaan ilman sähläystä ja tämä on nyt mun mielestä tärkein asia mitä pitää treenata, että ne saadaan toimimaan. Eli Inton pitää pystyä makaamaan ”rennosti” paikallaan, vaikka kävelen sitä kohti. Haasteellista tästä tekee se, että siinä ei saa yhtään käyttää painetta.

Lampaat ei ollut kuunnellut ohjeistusta ja ne juoksenteli pukkilaukkaa pitkin aitausta.

Into kuitenkin oli ihan super! Se oli rauhallinen, ei turhautunut, kuunteli ja malttoi. Saatiin tosi hyviä toistoja paikalla makaamisesta. Jäi ihan sairaan hyvä fiilis. Huomenna uudestaan, katsotaan oliko tämä kerta vaan vahinko. :)