torstai 18. helmikuuta 2016

Aksahallilla tokoilemassa

Tehtiin me aluksi toki aksaakin.

Inton kanssa treenattiin kääntymisiä ja kontakteja. Tai siis piti treenata, sekun teki kaikille kontaktiesteille täydelliset kontaktit ja kääntyi joka esteeltä hienosti.
Mä jaksan kyllä aina vaan ihailla miten taitava koira se on teknisesti. Se harvoin tekee treeneissä virheitä esteillä, virheet tulee sitten siitä kun minä olen myöhässä. Siis tuolla luonteella vois kuvitella, että sillä olis paljon enemmän ongelmia.

Lempin kanssa treenattiin lähdössä odottamista ja ohjaukseen tulemista. Odottaminen on mennyt jo parempaan suuntaan, vielä sen on sieltä yhden kerran hipsittävä, mutta palautuksen jälkeen malttaa maata paikoillaan. Ja positiivista on sen ilme odottamisessa, se ei enää näytä siltä kuin olisi valmiina räjähtämään, vaan makaa rauhallisena paikallaan.
Sitten tuo ohjaukseen tuleminen, Lempihän irtoaa luonnostaan hyvin ja se on ollut minusta niin kivaa, että olen huomaamattani vahvistanut sitä entisestään. Ja sehän aiheuttaa ongelmia siinä kun koiraa pitäisi kuljettaa johonkin esteelle. Treenattiin siis niin, että tehtiin ohjauksia muutamalla esteellä ja palkkasin sen kädestä taistelulla. Pieni asia, mutta kovin oli vaikeata.

Ja sitten ne tokot

Mä olen pitkään miettinyt miksi en saa koirista tokossa kaikkea irti, ne tekee kyllä kivasti, mutta ei anna kaikkea. No, katselin vähän ihmisten tokotreenivideoita ja huomasin, että mä olen tokossa todella tylsä. Mun koirat on muissa lajeissa niin kovassa vireessä valmiiksi, että olen opetellut olemaan rauhallinen ja zen, mutta tokossa minun täytyisi antaa kaikkeni ja olla oikeasti iloinen niihin suorituksiin. Tällä asenteella siis treenattiin tänään.

Inton kanssa treenattiin seuraamisen käännöksiä ja luoksetuloja. Luoksetuloissa ongelmana on se, että Into ennakoi pysähdystä ja sen vuoksi tulee todella hiljaa. Tehtiin siis lyhyellä matkalla suoria luoksetuloja. Ei vielä saatu mitään läpimurtoa asiassa, mutta eteentulot oli paljon parempia kuin mitä aikoihin. Se on toinen ongelma mikä meidän luoksetuloissa mättää, Into ei ole koskaan tajunut kunnolla sitä paikkaa mihin sen haluan. Se jää helposti liian kauas ja on selkeesti epävarma kohdasta.
Seuraaminen sujui hienosti, olen vihdoin, monen vuoden taistelun jälkeen saanut sen pään heilumisen kuriin.
Ja nyt käännökset vasemmallekin meni hyvin, tässäkin auttaisi kovasti se, että opettelisin itse kävelemään. :P

Lempin kanssa treenattiin ensin luoksetuloja. Olen ajatellut opettaa sen suoraan sivulle, jolloin jää tuo hankala eteentulo pois. Lempillä suurena haasteena on istuminen, sillä on luonnostaan todella vahvana maahan meno ja istuminen on aina ollut sille vaikeaa. Nyt palkkailin sitä superpalkalla muutaman kerran istumisesta ja siitä oikein näki miten lamppu syttyi pienen kelpin päässä. Ja kun sen sai istumaan niin minun sijainnilla ei ollut enää väliä. Kutsulla se tuli suoraan sivulle epäröimättä. Fiksu likka.
Sitten tehtiin vähän seuraamista ja käännöksiä. Lempi ei ole kauheasti treenannut käännöksiä, joten tehtiin ne ihan vauvatyyliin palkan kanssa. Seuraamisessa muuten harjoiteltiin vähän palkasta luopumista, hienosti se kyllä seuraa. Ainoa koira jota en vielä oo saanu opetettua edistämään. ;)
Lopuksi otettiin vielä kaukoja. Nämä tehtiin myös vauvatreeninä eli ihan vaan istu-maahan vaihdoksia namin kanssa.

Vaikka muuten en iltavuoroista yhtään tykkääkään niin kiva käydä treenaamassa päivisin, näkee vähän aurinkoakin joskus. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti